Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Japani Kotitalouden kulutus
Osakekurssi
Tämänhetkinen Kotitalouden kulutus Japanissa on 0,5 %. Kotitalouden kulutus Japanissa laski 0,5 % 1.4.2024 jälkeen, kun se oli 1,6 % 1.2.2023. Välillä 1.1.2001 ja 1.8.2024 keskimääräinen BKT Japanissa oli −0,79 %. Kaikkien aikojen ennätys saavutettiin 1.4.2021 13,00 %, kun taas alin arvo kirjattiin 1.5.2020 −16,20 %.
Kotitalouden kulutus ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Kotitalousmenot | |
---|---|
1.1.2001 | 0,20 % |
1.2.2001 | 1,40 % |
1.3.2001 | 2,30 % |
1.11.2001 | 0,60 % |
1.1.2002 | 0,50 % |
1.4.2002 | 1,80 % |
1.6.2002 | 2,00 % |
1.7.2002 | 1,30 % |
1.9.2002 | 4,90 % |
1.10.2002 | 0,80 % |
1.6.2003 | 1,30 % |
1.8.2003 | 1,60 % |
1.11.2003 | 0,70 % |
1.1.2004 | 1,20 % |
1.2.2004 | 5,30 % |
1.3.2004 | 0,20 % |
1.4.2004 | 3,90 % |
1.5.2004 | 5,00 % |
1.7.2004 | 0,30 % |
1.1.2005 | 0,30 % |
1.6.2005 | 1,00 % |
1.8.2005 | 0,80 % |
1.9.2005 | 1,60 % |
1.10.2005 | 2,00 % |
1.12.2005 | 0,50 % |
1.1.2007 | 0,60 % |
1.2.2007 | 1,30 % |
1.3.2007 | 0,10 % |
1.4.2007 | 1,10 % |
1.5.2007 | 0,40 % |
1.6.2007 | 0,10 % |
1.8.2007 | 1,60 % |
1.9.2007 | 3,20 % |
1.10.2007 | 0,60 % |
1.12.2007 | 2,20 % |
1.1.2008 | 3,60 % |
1.5.2009 | 0,30 % |
1.6.2009 | 0,20 % |
1.8.2009 | 2,60 % |
1.9.2009 | 1,00 % |
1.10.2009 | 1,60 % |
1.11.2009 | 2,20 % |
1.12.2009 | 2,10 % |
1.1.2010 | 1,70 % |
1.3.2010 | 4,40 % |
1.6.2010 | 0,50 % |
1.7.2010 | 1,10 % |
1.8.2010 | 1,70 % |
1.2.2011 | 0,50 % |
1.12.2011 | 0,50 % |
1.2.2012 | 2,30 % |
1.3.2012 | 3,40 % |
1.4.2012 | 2,60 % |
1.5.2012 | 4,00 % |
1.6.2012 | 1,60 % |
1.7.2012 | 1,70 % |
1.8.2012 | 1,80 % |
1.11.2012 | 0,20 % |
1.1.2013 | 2,40 % |
1.2.2013 | 0,80 % |
1.3.2013 | 5,20 % |
1.4.2013 | 1,50 % |
1.7.2013 | 0,10 % |
1.9.2013 | 3,70 % |
1.10.2013 | 0,90 % |
1.11.2013 | 0,20 % |
1.12.2013 | 0,70 % |
1.1.2014 | 1,10 % |
1.3.2014 | 7,20 % |
1.5.2015 | 4,80 % |
1.8.2015 | 2,90 % |
1.2.2016 | 1,30 % |
1.6.2017 | 2,30 % |
1.8.2017 | 0,60 % |
1.11.2017 | 1,70 % |
1.1.2018 | 1,70 % |
1.7.2018 | 0,20 % |
1.8.2018 | 2,80 % |
1.12.2018 | 0,10 % |
1.1.2019 | 2,00 % |
1.2.2019 | 1,70 % |
1.3.2019 | 2,10 % |
1.4.2019 | 1,30 % |
1.5.2019 | 4,00 % |
1.6.2019 | 2,70 % |
1.7.2019 | 0,80 % |
1.8.2019 | 1,00 % |
1.9.2019 | 9,50 % |
1.10.2020 | 1,10 % |
1.11.2020 | 1,10 % |
1.3.2021 | 6,20 % |
1.4.2021 | 13,00 % |
1.5.2021 | 11,60 % |
1.7.2021 | 0,70 % |
1.1.2022 | 6,90 % |
1.2.2022 | 1,10 % |
1.6.2022 | 3,50 % |
1.7.2022 | 3,40 % |
1.8.2022 | 5,10 % |
1.9.2022 | 2,30 % |
1.10.2022 | 1,20 % |
1.2.2023 | 1,60 % |
1.4.2024 | 0,50 % |
Kotitalouden kulutus Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.4.2024 | 0,5 % |
1.2.2023 | 1,6 % |
1.10.2022 | 1,2 % |
1.9.2022 | 2,3 % |
1.8.2022 | 5,1 % |
1.7.2022 | 3,4 % |
1.6.2022 | 3,5 % |
1.2.2022 | 1,1 % |
1.1.2022 | 6,9 % |
1.7.2021 | 0,7 % |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Kotitalouden kulutus
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇯🇵 Henkilökohtaiset säästöt | 5 % | −4,5 % | Kuukausittain |
🇯🇵 Käytettävissä oleva henkilökohtainen tulo | 402 605 JPY | 482 029 JPY | Kuukausittain |
🇯🇵 Kotitalouksien kulutuskuukausi kuukaudessa | 2 % | −1,7 % | Kuukausittain |
🇯🇵 Kuluttajaluottamus | 36,9 points | 36,7 points | Kuukausittain |
🇯🇵 Kulutusluotot | 54,796 Bio. JPY | 53,187 Bio. JPY | Kvartaali |
🇯🇵 Kulutusmenot | 297,019 Bio. JPY | 294,337 Bio. JPY | Kvartaali |
🇯🇵 Pankkilainan korkoprosentti | 1,7 % | 1,7 % | Kuukausittain |
🇯🇵 Polttoaineen hinnat | 1,14 USD/Liter | 1,23 USD/Liter | Kuukausittain |
🇯🇵 Vähittäiskaupan myynti Kuukausi kuukaudelta | −2,3 % | 1 % | Kuukausittain |
🇯🇵 Vähittäiskaupan myynti YoY | 0,5 % | 3,1 % | Kuukausittain |
Japanissa kotitalousmenojen vuosimuutos (YoY) viittaa kahden tai useamman henkilön kotitalouksien, mukaan lukien maa-, metsä- ja kalatalouden kotitalouksien, kulutusmenojen vuotuiseen muutokseen reaalisesti (elintarvikkeet, asuminen, kunnallistekniikka, huonekalut, vaatetus, terveys, koulutus, liikenne, viestintä, vapaa-ajan aktiviteetit jne.).
Makroseiten muille maille Aasialaiset
- 🇨🇳Kiina
- 🇮🇳Intia
- 🇮🇩Indonesia
- 🇸🇦Saudi-Arabia
- 🇸🇬Singapore
- 🇰🇷Etelä-Korea
- 🇹🇷Turkki
- 🇦🇫Afganistan
- 🇦🇲Armenia
- 🇦🇿Azerbaidžan
- 🇧🇭Bahrain
- 🇧🇩Bangladesh
- 🇧🇹Bhutan
- 🇧🇳Brunei
- 🇰🇭Kambodža
- 🇹🇱Osttimor
- 🇬🇪Georgia
- 🇭🇰Hongkong
- 🇮🇷Iran
- 🇮🇶Irak
- 🇮🇱Israel
- 🇯🇴Jordania
- 🇰🇿Kazakstan
- 🇰🇼Kuwait
- 🇰🇬Kirgisia
- 🇱🇦Laos
- 🇱🇧Libanon
- 🇲🇴Macau
- 🇲🇾Malesia
- 🇲🇻Malediivit
- 🇲🇳Mongolia
- 🇲🇲Myanmar
- 🇳🇵Nepal
- 🇰🇵Pohjois-Korea
- 🇴🇲Oman
- 🇵🇰Pakistan
- 🇵🇸Palestiina
- 🇵🇭Filippiinit
- 🇶🇦Katar
- 🇱🇰Sri Lanka
- 🇸🇾Syyria
- 🇹🇼Taiwan
- 🇹🇯Tadžikistan
- 🇹🇭Thaimaa
- 🇹🇲Turkmenistan
- 🇦🇪Yhdistyneet arabiemiirikunnat
- 🇺🇿Uzbekistan
- 🇻🇳Vietnam
- 🇾🇪Jemen
Mikä on Kotitalouden kulutus
Tervetuloa Eulerpoolin makrotalouden tietokantaan, jossa keskitymme syvällisesti erilaisiin talouden osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tarkastelemme tarkemmin kotitalouksien kulutusta, joka on yksi merkittävimmistä makrotalouden indikaattoreista. Kotitalouksien kulutus antaa arvokasta tietoa siitä, miten talous toimii, kuinka hyvin heimous elää ja millaisia trendejä voimme odottaa tulevaisuudessa. Kotitalouksien kulutus kattaa kaikki yksityisten kotitalouksien tekemät menot. Näihin kuuluvat päivittäistavarat, kuten ruoka, vaatteet ja kulutuselektroniikka, sekä suuremmat hankinnat, kuten autot ja asunnot. Kotitalouksien kulutus on talouden merkittävä veturi, sillä se muodostaa suurimman osan bruttokansantuotteesta (BKT) useimmissa maissa. Esimerkiksi Suomessa kotitalouksien kulutus muodostaa lähes 60 % BKT:sta. Kotitalouksien kulutus vaikuttaa moniin muihin talouden osa-alueisiin. Kun kulutus on vahvaa, yritykset saavat enemmän tuloja, mikä voi johtaa investointien lisääntymiseen ja työpaikkojen kasvuun. Tämä puolestaan voi parantaa talouskasvua ja vähentää työttömyyttä. Kotitalouksien kulutus voi myös vaikuttaa inflaatioon, sillä lisääntynyt kysyntä voi nostaa hintoja. Kotitaloudet tekevät kulutuspäätöksiä monien tekijöiden perusteella. Yksi keskeisimmistä tekijöistä on tulojen määrä. Kun kotitalouksien tulot kasvavat, ne ovat todennäköisesti valmiimpia käyttämään enemmän rahaa kulutukseen. Tämä voi johtua palkkojen noususta, verojen alenemisesta tai esimerkiksi sosiaaliturvaan tehtävistä parannuksista. Myös kotitalouksien varallisuus, kuten asuntojen arvo, voi vaikuttaa kulutukseen. Kun varallisuus kasvaa, kotitaloudet voivat tuntea itsensä varakkaammiksi ja olla valmiimpia kuluttamaan. Kulutustottumukset voivat myös vaihdella eri väestöryhmien välillä. Esimerkiksi nuoret aikuiset saattavat käyttää rahaa enemmän vapaa-aikaan ja matkailuun, kun taas vanhemmat ikäryhmät saattavat keskittyä enemmän terveydenhoitoon ja asumiseen. Lisäksi perheelliset kotitaloudet saattavat käyttää huomattavan osan tuloistaan lastenhoitoon ja koulutukseen. Makrotaloudelliset tekijät, kuten korkotaso ja inflaatio, voivat myös vaikuttaa kotitalouksien kulutukseen. Matalat korot voivat kannustaa kotitalouksia ottamaan lainaa ja käyttämään rahaa suuriin hankintoihin, kuten asuntoihin ja autoihin. Toisaalta korkea inflaatio voi vähentää kotitalouksien ostovoimaa ja siten vähentää kulutusta. Keskuspankkien rahapolitiikka, esimerkiksi korkojen nostaminen tai laskeminen, voi siis vaikuttaa kotitalouksien kulutukseen merkittävästi. Kulutuskäyttäytymisen analysointi voi tarjota arvokasta tietoa talouden tilasta ja tulevista suuntauksista. Tästä syystä erilaiset instituutiot, kuten tilastokeskukset ja keskuspankit, seuraavat kotitalouksien kulutusta tarkasti. Tietoa voidaan kerätä esimerkiksi kulutuskyselyillä, joissa kotitaloudet raportoivat menoistaan, tai analysoimalla luottokorttitietoja ja muuta maksudataa. Kotitalouksien kulutuksen ennustaminen voi kuitenkin olla haastavaa. Talouden suhdanteet voivat muuttua nopeasti, ja kuluttajien luottamus on yksi keskeisimmistä muuttujista, joka voi vaikuttaa kulutukseen. Esimerkiksi taloudelliset kriisit, kuten finanssikriisi tai koronapandemia, voivat heikentää kuluttajien luottamusta ja vähentää kulutusta merkittävästi. Tällaisissa tilanteissa hallitukset voivat pyrkiä tukemaan kotitalouksien kulutusta erilaisilla elvytyspaketeilla ja tukitoimilla. Suomessa tilastokeskus julkaisee säännöllisesti tietoja kotitalouksien kulutuksesta. Nämä tilastot tarjoavat kattavan kuvan siitä, mihin suomalaiset kuluttavat rahansa ja miten kulutus muuttuu ajan myötä. Myös Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja Euroopan keskuspankki (EKP) seuraavat kotitalouksien kulutusta tarkasti ja julkaisevat omia analyysejaan ja ennusteitaan. Lopuksi on tärkeää huomata, että kotitalouksien kulutus ei ole vain taloudellinen indikaattori, vaan se heijastaa myös yhteiskunnan hyvinvointia ja elämänlaatua. Kun kotitaloudet voivat hyvin ja niillä on varaa kuluttaa, tämä voi parantaa yleistä elämänlaatua ja lisätä yhteiskunnallista vakautta. Eulerpool tarjoaa kattavan tietokannan ja analyysityökaluja kaikille, jotka ovat kiinnostuneita makrotaloudesta ja kotitalouksien kulutuksesta. Olitpa yritys, taloustieteilijä, poliitikko tai yksityishenkilö, palvelumme auttaa sinua syventymään talouden monimutkaisiin ilmiöihin ja tekemään perusteltuja päätöksiä. Käyttämällä, analysoimalla ja ymmärtämällä kotitalouksien kulutusta voimme yhdessä edistää taloudellista hyvinvointia ja parempaa tulevaisuutta.