Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Tanska Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta
Osakekurssi
Nykyinen arvo Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Tanska on 31,059 miljardia DKK. Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Tanska nousi 31,059 miljardia DKK 1.12.2023, kun se oli 30,84 miljardia DKK 1.9.2023. Välillä 1.3.1990 ja 1.3.2024, keskimääräinen BKT Tanska oli 23,96 miljardia DKK. Kaikkien aikojen ennätys saavutettiin 1.3.2023 arvolla 32,02 miljardia DKK, kun taas alin arvo kirjattiin 1.3.1990 arvolla 16,87 miljardia DKK.
Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Rakennusalan BKT | |
---|---|
1.3.1990 | 16,87 miljardia DKK |
1.6.1990 | 18,24 miljardia DKK |
1.9.1990 | 18,06 miljardia DKK |
1.12.1990 | 17,95 miljardia DKK |
1.3.1991 | 20,23 miljardia DKK |
1.6.1991 | 20,45 miljardia DKK |
1.9.1991 | 20,55 miljardia DKK |
1.12.1991 | 19,82 miljardia DKK |
1.3.1992 | 20,52 miljardia DKK |
1.6.1992 | 20,24 miljardia DKK |
1.9.1992 | 20,76 miljardia DKK |
1.12.1992 | 20,04 miljardia DKK |
1.3.1993 | 18,18 miljardia DKK |
1.6.1993 | 17,81 miljardia DKK |
1.9.1993 | 18,03 miljardia DKK |
1.12.1993 | 17,69 miljardia DKK |
1.3.1994 | 18,68 miljardia DKK |
1.6.1994 | 19,10 miljardia DKK |
1.9.1994 | 18,90 miljardia DKK |
1.12.1994 | 19,40 miljardia DKK |
1.3.1995 | 19,70 miljardia DKK |
1.6.1995 | 19,94 miljardia DKK |
1.9.1995 | 20,24 miljardia DKK |
1.12.1995 | 20,15 miljardia DKK |
1.3.1996 | 19,42 miljardia DKK |
1.6.1996 | 21,16 miljardia DKK |
1.9.1996 | 21,70 miljardia DKK |
1.12.1996 | 22,42 miljardia DKK |
1.3.1997 | 20,05 miljardia DKK |
1.6.1997 | 20,31 miljardia DKK |
1.9.1997 | 20,31 miljardia DKK |
1.12.1997 | 21,02 miljardia DKK |
1.3.1998 | 22,01 miljardia DKK |
1.6.1998 | 21,74 miljardia DKK |
1.9.1998 | 22,63 miljardia DKK |
1.12.1998 | 22,96 miljardia DKK |
1.3.1999 | 22,93 miljardia DKK |
1.6.1999 | 23,75 miljardia DKK |
1.9.1999 | 24,38 miljardia DKK |
1.12.1999 | 24,67 miljardia DKK |
1.3.2000 | 25,45 miljardia DKK |
1.6.2000 | 25,00 miljardia DKK |
1.9.2000 | 23,84 miljardia DKK |
1.12.2000 | 23,62 miljardia DKK |
1.3.2001 | 21,97 miljardia DKK |
1.6.2001 | 22,64 miljardia DKK |
1.9.2001 | 23,11 miljardia DKK |
1.12.2001 | 23,09 miljardia DKK |
1.3.2002 | 23,13 miljardia DKK |
1.6.2002 | 22,97 miljardia DKK |
1.9.2002 | 22,80 miljardia DKK |
1.12.2002 | 22,67 miljardia DKK |
1.3.2003 | 23,46 miljardia DKK |
1.6.2003 | 23,50 miljardia DKK |
1.9.2003 | 23,61 miljardia DKK |
1.12.2003 | 24,48 miljardia DKK |
1.3.2004 | 24,11 miljardia DKK |
1.6.2004 | 24,13 miljardia DKK |
1.9.2004 | 23,89 miljardia DKK |
1.12.2004 | 24,13 miljardia DKK |
1.3.2005 | 23,92 miljardia DKK |
1.6.2005 | 24,04 miljardia DKK |
1.9.2005 | 24,22 miljardia DKK |
1.12.2005 | 25,61 miljardia DKK |
1.3.2006 | 24,39 miljardia DKK |
1.6.2006 | 26,59 miljardia DKK |
1.9.2006 | 27,87 miljardia DKK |
1.12.2006 | 26,76 miljardia DKK |
1.3.2007 | 26,22 miljardia DKK |
1.6.2007 | 25,62 miljardia DKK |
1.9.2007 | 24,98 miljardia DKK |
1.12.2007 | 25,48 miljardia DKK |
1.3.2008 | 27,03 miljardia DKK |
1.6.2008 | 26,20 miljardia DKK |
1.9.2008 | 25,91 miljardia DKK |
1.12.2008 | 25,81 miljardia DKK |
1.3.2009 | 25,64 miljardia DKK |
1.6.2009 | 24,57 miljardia DKK |
1.9.2009 | 23,31 miljardia DKK |
1.12.2009 | 21,83 miljardia DKK |
1.3.2010 | 20,80 miljardia DKK |
1.6.2010 | 20,73 miljardia DKK |
1.9.2010 | 21,05 miljardia DKK |
1.12.2010 | 21,19 miljardia DKK |
1.3.2011 | 21,91 miljardia DKK |
1.6.2011 | 21,00 miljardia DKK |
1.9.2011 | 21,54 miljardia DKK |
1.12.2011 | 22,03 miljardia DKK |
1.3.2012 | 22,20 miljardia DKK |
1.6.2012 | 22,21 miljardia DKK |
1.9.2012 | 22,11 miljardia DKK |
1.12.2012 | 21,94 miljardia DKK |
1.3.2013 | 22,03 miljardia DKK |
1.6.2013 | 22,37 miljardia DKK |
1.9.2013 | 22,87 miljardia DKK |
1.12.2013 | 22,80 miljardia DKK |
1.3.2014 | 23,04 miljardia DKK |
1.6.2014 | 22,73 miljardia DKK |
1.9.2014 | 23,33 miljardia DKK |
1.12.2014 | 23,76 miljardia DKK |
1.3.2015 | 24,22 miljardia DKK |
1.6.2015 | 25,80 miljardia DKK |
1.9.2015 | 25,55 miljardia DKK |
1.12.2015 | 26,79 miljardia DKK |
1.3.2016 | 27,30 miljardia DKK |
1.6.2016 | 28,06 miljardia DKK |
1.9.2016 | 27,79 miljardia DKK |
1.12.2016 | 27,70 miljardia DKK |
1.3.2017 | 28,17 miljardia DKK |
1.6.2017 | 28,89 miljardia DKK |
1.9.2017 | 29,16 miljardia DKK |
1.12.2017 | 29,34 miljardia DKK |
1.3.2018 | 28,34 miljardia DKK |
1.6.2018 | 27,23 miljardia DKK |
1.9.2018 | 28,02 miljardia DKK |
1.12.2018 | 28,40 miljardia DKK |
1.3.2019 | 28,13 miljardia DKK |
1.6.2019 | 27,72 miljardia DKK |
1.9.2019 | 26,65 miljardia DKK |
1.12.2019 | 25,78 miljardia DKK |
1.3.2020 | 26,05 miljardia DKK |
1.6.2020 | 26,79 miljardia DKK |
1.9.2020 | 27,71 miljardia DKK |
1.12.2020 | 28,74 miljardia DKK |
1.3.2021 | 28,75 miljardia DKK |
1.6.2021 | 29,04 miljardia DKK |
1.9.2021 | 28,97 miljardia DKK |
1.12.2021 | 30,05 miljardia DKK |
1.3.2022 | 29,34 miljardia DKK |
1.6.2022 | 29,44 miljardia DKK |
1.9.2022 | 29,85 miljardia DKK |
1.12.2022 | 30,31 miljardia DKK |
1.3.2023 | 32,02 miljardia DKK |
1.6.2023 | 31,02 miljardia DKK |
1.9.2023 | 30,84 miljardia DKK |
1.12.2023 | 31,06 miljardia DKK |
Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.12.2023 | 31,059 miljardia DKK |
1.9.2023 | 30,84 miljardia DKK |
1.6.2023 | 31,015 miljardia DKK |
1.3.2023 | 32,018 miljardia DKK |
1.12.2022 | 30,314 miljardia DKK |
1.9.2022 | 29,852 miljardia DKK |
1.6.2022 | 29,444 miljardia DKK |
1.3.2022 | 29,344 miljardia DKK |
1.12.2021 | 30,047 miljardia DKK |
1.9.2021 | 28,974 miljardia DKK |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇩🇰 BKT | 404,2 miljardia USD | 400,17 miljardia USD | Vuosittain |
🇩🇰 BKT henkeä kohti | 61 031,81 USD | 60 345,56 USD | Vuosittain |
🇩🇰 BKT henkeä kohti ostovoimapariteetilla | 72 034,31 USD | 71 224,34 USD | Vuosittain |
🇩🇰 BKT vakiohinnoin | 652,991 miljardia DKK | 662,052 miljardia DKK | Kvartaali |
🇩🇰 BKT:n kasvuvauhti | −1,4 % | 1,7 % | Kvartaali |
🇩🇰 BKT:n vuosikasvu | 1,9 % | 2,7 % | Vuosittain |
🇩🇰 Bruttoinvestoinnit kiinteään pääomaan | 115,993 miljardia DKK | 124,486 miljardia DKK | Kvartaali |
🇩🇰 Bruttokansantulo | 644,065 miljardia DKK | 638,146 miljardia DKK | Kvartaali |
🇩🇰 Julkishallinnon BKT | 114,403 miljardia DKK | 114,144 miljardia DKK | Kvartaali |
🇩🇰 Kaivosalan BKT | 1,49 miljardia DKK | 1,6 miljardia DKK | Kvartaali |
🇩🇰 Liikennealan BKT | 112,982 miljardia DKK | 113,993 miljardia DKK | Kvartaali |
🇩🇰 Maatalouden BKT | 8,269 miljardia DKK | 8,478 miljardia DKK | Kvartaali |
🇩🇰 Valmistavan teollisuuden BKT | 105,036 miljardia DKK | 111,309 miljardia DKK | Kvartaali |
🇩🇰 Vuotuinen BKT:n kasvuvauhti | 3,4 % | 2,1 % | Kvartaali |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta
Bruttokansantuote rakentamisesta eli GDP from Construction on keskeinen makrotaloudellinen indikaattori, joka tarjoaa syvällistä tietoa talouden tilasta ja rakennussektorin merkityksestä bruttokansantuotteessa. Eulerpool-sivustollamme tarjoamme tarkkaa ja ajantasaista tietoa tämän indikaattorin kehityksestä, jotta käyttäjillämme on selkeä käsitys talouskasvun ajureista ja rakentamisen vaikutuksesta kansantalouteen. Rakentaminen on perustavanlaatuinen osa taloutta, koska se sisältää monenlaisia toiminnan muotoja, kuten asuntojen ja infrastruktuurin rakentamisen, korjausrakentamisen sekä kaupallisten ja teollisten rakennusten rakentamisen. Siksi rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta toimii usein talouden terveydentilan barometrina. Rakennussektorin aktiviteetit voivat heijastaa laajempia taloudellisia trendejä, kuten väestönkasvua, urbanisoitumista ja investointien määrää. Rakennusalan mittava merkitys talouteen näkyy suoraan työllisyydessä ja epäsuorasti muissa sektoreissa, jotka ovat kytköksissä rakentamiseen, kuten rakennusmateriaalien tuotannossa ja kuljetuksessa. Rakentamisen kasvu voi siten johtaa laajempiin positiivisiin heijastusvaikutuksiin talouteen, lisäten kokonaiskysyntää ja vahvistaen talouden elpymistä kriisien jälkeen. Analysoitaessa GDP from Construction -indikaattoria, on tärkeää tarkastella havaittavia suhdannevaihteluita ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Esimerkiksi taantuman aikana rakentamisen aktiviteetit voivat laskea merkittävästi, kun investoinnit vähenevät ja kysyntä laskee. Toisaalta noususuhdanteessa rakentaminen voi lisääntyä nopeasti investointien ja muun kysynnän kasvaessa, mikä puolestaan kiihdyttää talouskasvua. Euroopan unionin kontekstissa rakentamisen bruttokansantuote on merkittävä indikaattori, koska se heijastaa yhteismarkkinoiden dynamiikkaa ja investointien jakautumista eri jäsenvaltioissa. Suurten infrastruktuuriprojektien, kuten liikenneväylien, energia- ja tietoliikenneverkkojen rakentamisen, vaikutus voi olla huomattava, ei ainoastaan kansallisesti vaan myös EU-tasolla. Rakennusalan kehitys voi heijastaa sekä julkisia että yksityisiä investointipäätöksiä, jotka pohjautuvat laajaan talouspoliittiseen kehykseen ja rahoitusmarkkinoiden toimintaan. Rakennussektorin terve kasvu edellyttää vakaata toimintaympäristöä, joka kannustaa investointeihin niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Poliittiset päätökset, kuten veropolitiikka, sääntely ja infrastruktuuriin tehdyt panostukset, voivat vaikuttaa merkittävästi rakentamisen bruttokansantuotteeseen. Esimerkiksi hallituksen harjoittama elvytyspolitiikka, joka sisältää suuria investointeja infrastruktuurihankkeisiin, voi merkittävästi kasvattaa sektorin osuutta bruttokansantuotteesta. Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta vaihtelee myös maantieteellisesti, heijastaen alueellisia kehitystarpeita ja taloudellisia resursseja. Pääkaupunkiseudut ja suuret kaupungit ovat usein rakentamisen keskiössä johtuen väestönkasvusta ja yritystoiminnan keskittymisestä, kun taas syrjäseuduilla rakentaminen voi olla maltillisempaa. Tämän tiedon avulla voidaan suunnata resursseja ja poliittisia päätöksiä oikeaan suuntaan taloudellisesti kestävämmän kasvun varmistamiseksi. GDP from Construction on myös tärkeä indikaattori talouden kestävyyden arvioinnissa. Ympäristöystävälliset rakennustavat ja kestävät rakennusmateriaalit voivat vähentää rakentamisen hiilijalanjälkeä ja edistää kestävän kehityksen tavoitteita. Julkisten ja yksityisten tahojen on yhä enemmän kiinnitettävä huomiota ekologisiin näkökulmiin, mikä luo uusia markkinamahdollisuuksia ja innovaatioita rakennusalalle. Eulerpool-sivustolla pyrimme tarjoamaan asiantuntevaa analyysiä ja visualisointia GDP from Construction -indikaattorista, jotta talouden toimijat, sijoittajat ja päätöksentekijät voivat tehdä informoituja valintoja. Käyttämällä historiallista dataa, mallinnuksia ja ennusteita voimme auttaa käyttäjiämme ymmärtämään paremmin rakentamisen vaikutuksia ja suhdannevaihteluita. Lopuksi on syytä huomata, että rakennussektorin tulevaisuus ja sen osuus bruttokansantuotteesta ovat monien muuttujien ja tekijöiden summa. Teknologinen kehitys, kuten digitalisaatio ja rakennustekniikoiden kehittyminen, voivat muuttaa alan dynamiikkaa ja tuoda uusia mahdollisuuksia tehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi globaali taloustilanne, kauppapolitiikka ja geopoliittiset tekijät voivat vaikuttaa rakentamisen näkymiin kansallisesti ja kansainvälisesti. Eulerpoolin kattavat analyysit ja jatkuva seuranta auttavat käyttäjiämme pitämään sormen ajan pulssilla ja tekemään oikea-aikaisia päätöksiä. Seuraamalla GDP from Construction -indikaattoria voidaan tunnistaa aikaisessa vaiheessa trendejä ja markkinasignaaleja, jotka vaikuttavat laajemmin talouteen ja strategisiin investointipäätöksiin.