Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Burkina Faso Valtion menot
Osakekurssi
Valtion menot nykyinen arvo Burkina Faso on 1,779 Haluatko tarkentaa mitä tarkoittaa "Brd." tässä kontekstissa? Ilman asiayhteyttä on haastavaa tarjota kohdennettua käännöstä. "Brd." voi olla lyhenne useista sanoista tai ilmaisuista, ja sen oikea merkitys voi vaihdella. Esimerkiksi se voi lyhentää sanoja "Bruder" (veli) tai "Bundesrepublik Deutschland" (Saksan liittotasavalta), mutta nämä eivät tunnu sopivan finanssikontekstiin. Ilman lisätietoja oikea käännös voi olla vaikea määrittää. XOF. Valtion menot Burkina Faso nousi arvoon 1,779 Haluatko tarkentaa mitä tarkoittaa "Brd." tässä kontekstissa? Ilman asiayhteyttä on haastavaa tarjota kohdennettua käännöstä. "Brd." voi olla lyhenne useista sanoista tai ilmaisuista, ja sen oikea merkitys voi vaihdella. Esimerkiksi se voi lyhentää sanoja "Bruder" (veli) tai "Bundesrepublik Deutschland" (Saksan liittotasavalta), mutta nämä eivät tunnu sopivan finanssikontekstiin. Ilman lisätietoja oikea käännös voi olla vaikea määrittää. XOF 1.1.2022, kun se oli 1,521 Bio. XOF 1.1.2021. Välillä 1.1.1990 - 1.1.2023, keskimääräinen BKT Burkina Faso oli 101,40 Bio. XOF. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.1.2022 arvoltaan 1,78 Haluatko tarkentaa mitä tarkoittaa "Brd." tässä kontekstissa? Ilman asiayhteyttä on haastavaa tarjota kohdennettua käännöstä. "Brd." voi olla lyhenne useista sanoista tai ilmaisuista, ja sen oikea merkitys voi vaihdella. Esimerkiksi se voi lyhentää sanoja "Bruder" (veli) tai "Bundesrepublik Deutschland" (Saksan liittotasavalta), mutta nämä eivät tunnu sopivan finanssikontekstiin. Ilman lisätietoja oikea käännös voi olla vaikea määrittää. XOF, kun taas alin arvo kirjattiin 1.1.1990 arvoltaan 247,00 miljardia XOF.
Valtion menot ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Valtionmenot | |
---|---|
1.1.1990 | 247,00 miljardia XOF |
1.1.1991 | 269,50 miljardia XOF |
1.1.1992 | 265,00 miljardia XOF |
1.1.1993 | 259,70 miljardia XOF |
1.1.1994 | 299,20 miljardia XOF |
1.1.1995 | 306,20 miljardia XOF |
1.1.1996 | 320,00 miljardia XOF |
1.1.1997 | 323,20 miljardia XOF |
1.1.1998 | 344,50 miljardia XOF |
1.1.1999 | 290,60 miljardia XOF |
1.1.2000 | 338,10 miljardia XOF |
1.1.2001 | 409,50 miljardia XOF |
1.1.2002 | 435,70 miljardia XOF |
1.1.2003 | 436,50 miljardia XOF |
1.1.2004 | 477,70 miljardia XOF |
1.1.2005 | 521,30 miljardia XOF |
1.1.2006 | 594,40 miljardia XOF |
1.1.2007 | 634,90 miljardia XOF |
1.1.2008 | 618,40 miljardia XOF |
1.1.2009 | 658,30 miljardia XOF |
1.1.2010 | 686,60 miljardia XOF |
1.1.2011 | 739,90 miljardia XOF |
1.1.2012 | 791,00 miljardia XOF |
1.1.2013 | 838,80 miljardia XOF |
1.1.2014 | 890,50 miljardia XOF |
1.1.2015 | 932,30 miljardia XOF |
1.1.2016 | 1,03 Bio. XOF |
1.1.2017 | 256,90 miljardia XOF |
1.1.2018 | 1,18 Bio. XOF |
1.1.2019 | 1,14 Bio. XOF |
1.1.2020 | 1,31 Bio. XOF |
1.1.2021 | 1,52 Bio. XOF |
1.1.2022 | 1,78 Haluatko tarkentaa mitä tarkoittaa "Brd." tässä kontekstissa? Ilman asiayhteyttä on haastavaa tarjota kohdennettua käännöstä. "Brd." voi olla lyhenne useista sanoista tai ilmaisuista, ja sen oikea merkitys voi vaihdella. Esimerkiksi se voi lyhentää sanoja "Bruder" (veli) tai "Bundesrepublik Deutschland" (Saksan liittotasavalta), mutta nämä eivät tunnu sopivan finanssikontekstiin. Ilman lisätietoja oikea käännös voi olla vaikea määrittää. XOF |
Valtion menot Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.1.2022 | 1,779 Haluatko tarkentaa mitä tarkoittaa "Brd." tässä kontekstissa? Ilman asiayhteyttä on haastavaa tarjota kohdennettua käännöstä. "Brd." voi olla lyhenne useista sanoista tai ilmaisuista, ja sen oikea merkitys voi vaihdella. Esimerkiksi se voi lyhentää sanoja "Bruder" (veli) tai "Bundesrepublik Deutschland" (Saksan liittotasavalta), mutta nämä eivät tunnu sopivan finanssikontekstiin. Ilman lisätietoja oikea käännös voi olla vaikea määrittää. XOF |
1.1.2021 | 1,521 Bio. XOF |
1.1.2020 | 1,312 Bio. XOF |
1.1.2019 | 1,139 Bio. XOF |
1.1.2018 | 1,175 Bio. XOF |
1.1.2017 | 256,9 miljardia XOF |
1.1.2016 | 1,031 Bio. XOF |
1.1.2015 | 932,3 miljardia XOF |
1.1.2014 | 890,5 miljardia XOF |
1.1.2013 | 838,8 miljardia XOF |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Valtion menot
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇧🇫 Korruptioindeksi | 41 Points | 42 Points | Vuosittain |
🇧🇫 Korruptioranking | 83 | 77 | Vuosittain |
🇧🇫 Sotilasmenot | 826,4 milj. USD | 562,6 milj. USD | Vuosittain |
🇧🇫 Valtion budjetti | −6,9 % of GDP | −8,5 % of GDP | Vuosittain |
🇧🇫 Valtionvelka suhteessa BKT:hen | 61,2 % of GDP | 58,3 % of GDP | Vuosittain |
Julkiset menot viittaavat valtion menojen käyttöön tavaroiden ja palveluiden hankinnassa, ja ne muodostavat merkittävän osan bruttokansantuotteesta (BKT). Julkisten menojen politiikka, kuten budjettitavoitteiden asettaminen, verotuksen säätäminen, julkisten menojen lisääminen ja julkisten töiden edistäminen, ovat erittäin tehokkaita keinoja talouskasvun vaikuttamiseen.
Makroseiten muille maille Afrikka
- 🇩🇿Algeria
- 🇦🇴Angola
- 🇧🇯Benin
- 🇧🇼Botswana
- 🇧🇮Burundi
- 🇨🇲Kamerun
- 🇨🇻Kap Verde
- 🇨🇫Keski-Afrikan tasavalta
- 🇹🇩Tšad
- 🇰🇲Komorit
- 🇨🇬Kongo
- 🇿🇦Etelä-Afrikka
- 🇩🇯Djibouti
- 🇪🇬Egypti
- 🇬🇶Päiväntasaajan Guinea
- 🇪🇷Eritrea
- 🇪🇹Etiopian
- 🇬🇦Gabon
- 🇬🇲Gambia
- 🇬🇭Ghana
- 🇬🇳Guinea
- 🇬🇼Guinea-Bissau
- 🇨🇮Norsunluurannikko
- 🇰🇪Kenia
- 🇱🇸Lesotho
- 🇱🇷Liberia
- 🇱🇾Libya
- 🇲🇬Madagaskar
- 🇲🇼Malawi
- 🇲🇱Mali
- 🇲🇷Mauritania
- 🇲🇺Mauritius
- 🇲🇦Marokko
- 🇲🇿Mosambik
- 🇳🇦Namibia
- 🇳🇪Niger
- 🇳🇬Nigeria
- 🇷🇼Ruanda
- 🇸🇹São Tomé ja Príncipe
- 🇸🇳Senegal
- 🇸🇨Seyschellit
- 🇸🇱Sierra Leone
- 🇸🇴Somalia
- Etelä-Sudan
- 🇸🇩Sudan
- 🇸🇿Swazimaa
- 🇹🇿Tansania
- 🇹🇬Togo
- 🇹🇳Tunisia
- 🇺🇬Uganda
- 🇿🇲Sambia
- 🇿🇼Simbabwen
Mikä on Valtion menot
Valtion menot ovat olennainen osa makrotaloutta, jotka vaikuttavat monin tavoin niin kansantalouteen kuin yksittäisten ihmisten elämään. Eulerpool-sivustolla käsittelemme monia makrotaloudellisia indikaattoreita ja mittareita, ja valtion menojen ymmärtäminen on keskeinen osa taloudellisten päätösten tekoa ja talouspolitiikan suunnittelua. Valtion menot voidaan jakaa moniin eri kategorioihin, kuten infrastruktuuri, koulutus, terveydenhuolto, sosiaaliturva ja puolustus. Jokainen näistä alueista vaatii erilaista rahoitusta ja resursseja, ja niiden vaikutukset talouteen voivat olla merkittäviä. Esimerkiksi infrastruktuuriin tehtävät investoinnit voivat parantaa taloudellista tuottavuutta pitkällä aikavälillä, kun taas sosiaaliturva varmistaa, että elintaso pysyy vakaana myös taloudellisten kriisien aikana. Valtion menot rahoitetaan pääasiassa verotuloilla ja lainanotolla. Verotulot voivat tulla useista eri lähteistä, kuten tuloveroista, arvonlisäveroista ja yritysveroista. Lainanottoa käytetään yleensä silloin, kun verotulot eivät riitä kattamaan kaikkia menoja. Tämä voi johtaa valtionvelan kasvuun, mikä on tärkeä mittari talouden vakauden ja kestävyyden arvioinnissa. Valtion menojen lisääminen voi lyhyellä aikavälillä stimuloida taloutta. Esimerkiksi, kun hallitus päättää lisätä infrastruktuurihankkeisiin tehtäviä investointeja, se voi johtaa työpaikkojen lisääntymiseen ja taloudellisen toiminnan elpymiseen. Tämä puolestaan voi lisätä verotuloja ja parantaa talouden yleistä kasvua. Pitkällä aikavälillä valtion menojen on kuitenkin oltava kestäviä, jotta ne eivät johda liialliseen velkaantumiseen tai taloudellisiin epätasapainoihin. Toisaalta, jos valtion menot kohdistetaan tehottomasti tai liian suurina, se voi johtaa talouden ylikuumetilanteeseen, inflaatioon ja taloudellisiin epätasapainoihin. Liiallinen velkaantuminen voi myös rajoittaa hallituksen mahdollisuuksia reagoida tuleviin taloudellisiin kriiseihin ja vähentää talouden joustavuutta. Monissa maissa valtion menot ovat poliittisesti kiistanalainen aihe. Erilaiset poliittiset puolueet ja talouden asiantuntijat voivat olla eri mieltä siitä, mitkä ovat parhaat kohteet julkisille menoille. Esimerkiksi jotkut voivat puoltaa suurempia menoja koulutukseen ja terveydenhuoltoon, kun taas toiset saattavat painottaa alhaisempia veroja ja pienempää valtion roolia taloudessa. Tämä tekee julkisten menojen suunnittelusta ja hallinnoinnista monimutkaista ja vaatii syvällistä taloudellista analyysiä ja harkintaa. Valtion menojen vaikutuksia voidaan mitata monin eri tavoin. Bruttokansantuote (BKT) on yksi yleisimmistä mittareista, joka kuvaa talouden yleistä suorituskykyä. Julkisen sektorin osuus BKT:stä antaa arvokasta tietoa siitä, kuinka suuri osa taloudesta on valtion ohjauksessa. Myös velkasuhde BKT:hen on tärkeä mittari, joka kertoo valtion velan suhteesta talouden kokoon. Korkea velkasuhde voi olla merkki siitä, että valtio elää yli varojensa ja voi kohdata tulevaisuudessa taloudellisia haasteita. Julkisen alijäämän mittaaminen antaa tietoa siitä, kuinka paljon valtio kuluttaa enemmän kuin se kerää verotuloja tietyllä aikavälillä. Jatkuva alijäämä voi johtaa velan kasvuun, mikä voi olla kestämätöntä pitkällä aikavälillä. Toisaalta, alijäämän koon ja kestävyyden arviointi riippuu myös talouden yleisestä tilasta ja kasvunäkymistä. Esimerkiksi taantuman aikana tilapäinen alijäämä voi olla perusteltu talouden elvyttämistoimenpide. Valtion menojen tehokkuuden arviointi on myös tärkeää. Tämä tarkoittaa sen tarkastelemista, kuinka hyvin julkiset varat käytetään tavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi terveysmenojen tehokkuutta voidaan arvioida tarkastelemalla terveysindikaattoreita, kuten elinajanodotetta ja terveydenhuollon saatavuutta. Koulutusmenojen tehokkuutta voidaan mitata oppimistuloksilla ja työmarkkinoiden toimivuudella. Kansainväliset vertailut voivat tarjota arvokasta näkökulmaa valtion menojen arviointiin. Monet organisaatiot, kuten Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD), tarjoavat vertailutietoja eri maiden julkisista menoista. Tämä voi auttaa tunnistamaan parhaat käytännöt ja kehittämään tehokkaita talouspolitiikkoja. Yhteenvetona voidaan todeta, että valtion menot ovat monimutkainen ja tärkeä osa makrotaloutta. Niiden ymmärtäminen ja tehokas hallinta edellyttävät syvällistä taloudellista analyysiä ja poliittista harkintaa. Eulerpool tarjoaa kattavan ja asiantuntevan näkemyksen julkisten menojen vaikutuksista talouteen ja auttaa käyttäjiä tekemään informoituja päätöksiä. Jatkuva seuranta ja analyysi valtion menojen kehityksestä ovat keskeisiä talouden vakauden ja kestävän kasvun varmistamiseksi.